Tavoite saavutettu

Tämän blogin tarina alkoi 18.6.2019 otsikolla "Tavoite". Tuo tavoite oli sijoittua Suomessa sadan parhaan joukkoon. Äsken päättyneellä kaudella FC Latopoikien sijoitus oli 76. Hurraa! Seuran tavoite on saavutettu.

Tässä vielä pelaajat taitoineen joilla tavoite saavutettiin:

Maalivahdit maalivahti/puolustus/erikoistilanteet

Vladimir "Valle" Vishnyakov 16/13/10

Jukka-Pekka "JP" Kytölä 14/10/8

Laitapuolustajat puolustus/laituri/pelinrakennus/syöttö

Tuomas Kainua 14/13/12/7

Ville Tuulas 13/13/12/5

Keskuspuolustajat puolustus/pelinrakennus/laituri/syöttö

Tomi Vanha 13/14/10/6

Jari Passila 14/12/10/7

Jani Puromäki 14/9/6/5

Keskikenttämiehet pelinrakennus/puolustus/syöttö/maalinteko/laituri

Erkka Hoikka 16/13/6/3/6

Arsi Aura 17/12/5/3/11 SP 11

Timjami Puskala 17/11/6/4/11

Kari-Pekka Lylykangas 16/6/7/3/6

Laiturit laituri/pelinrakennus/puolustus/syöttö

Raul Villems 14/16/13/6

Miro Pelttari 14/16/12/5

Hyökkääjät maalinteko/laituri/pelinrakennus/syöttö

Koitto Maajärvi 5/14/16/7

Ransu Kivi 9/6/6/5

Hienosti Ransu pysyi aloituskokoonpanon miehenä läpi koko matkan, ainoana alkuperäispelaajana joukkueen luomisesta. 

Joukkueen pelit jatkuvat ja parempia sijoituksia tavoitellaan, mutta samalla päättyy tämän blogin päivitykset. Hieman se on minulla jäänyt taka-alalle loppua kohti ja uusia päivityksiä on tullut harvakseltaan. Kiitos kaikille matkaa seuranneille! Ilahduttavasti on vierailijoita tänne eksynyt läpi matkan.

Pokaalisadetta

 Edellisessä postauksessa mainittu käsijarru ruuvattiin irti ja heitettiin pois menneellä kaudella. Meno oli heti sen mukaista. Sarjavoitto tuli murskaavasti tappioitta. Homegrown Zero turnauksen kolmannella kaudella tuli kolmas finaalipaikka ja toinen voittopokaali. Suomalaisen OKP-turnauksen voittopokaali päätyi myös seuralle toistamiseen.

Sarjassa FC Latopojat kokivat yhden pistemenetyksen kerran jäätyään tasapeliin. Päästettyjä maaleja oli vain viisi kappaletta ja maaliero +37. Tämän mahdollisti useampi tekijä. Ensinmäisenä vaihtui valmentaja kelvollisen johtajuuden omaavaan. Laitapakit siirtyivät ystävyysotteluista omille paikoilleen sarjapeleihin. He olivat saaneet 100% laitatreeniä ystävyysotteluissa jota jatkossa saavat hyökkääjä Maajärvi sekä jaettuna laitaatukevat keskikenttämiehet. Toinen apuvalmentajista sai potkut ja tilalle palkattiin psykologi.

Seuran perustuksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin sijoittuminen Suomessa sadan parhaan joukkoon. Nyt ollaan jo lähellä ja vain viimeinen askel puuttuu. Nousu kolmanteen divisioonaan mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Kolmen parhaan joukkuun sijoittuminen tai hyvillä pisteillä jopa neljänneksi sijouttuminen saattaa riittää. Lohko ei ole helppo, mutta aina on mahdollisuuksia.

Käsijarru jumissa

FC Latopojat menee edelleen treenin ehdoilla. Tämä näkyy monin tavoin joukkueen tehoissa. Kestävyydet kaipaisi nostoa, valmentajan johtajuus on päässyt tippumaan heikoksi, laitapuolustajat eivät pääse pelaamaan laitapuolustajina eikä joukkueella ole psykologia taikka taktiikka-avustajaa.

Koska käsijarrua aletaan ottamaan pois, se onkin hyvä kysymys. Pelaajat vanhenevat joten loputtomiin ei voida mennä treenin ehdoilla. Mutta koska? Jo tällä kaudella? Seura on vain kolme pistettä karsijanpaikan yläpuolella ja sarjaporrasta alemmas tippuminen olisi paha takaisku. 

Ensi kaudeksi? Laituritreeniä on noin kolmasosa takana joten hyökkäystehot ovat vielä pitkään vajavaiset.

Kahden kauden päästä? Silloin alkaa jo olemaan kiire nousulle kolmoseen sillä nousu on aina hankalaa.

Paine kasvaa.

Ps. Homegrown Zero turnauksen toisella kaudella FC Latopojat onnistuivat jälleen pääsemään finaaliin, mutta tällä kertaa ei ollut pokaalia kotiinviemisinä vaan tuloksena oli 0-1 tappio. Kolmanteenkin turnaukseen on ilmottauduttu.