Hattutemppu Podcast teki erinomaisen jakson käsitellen Oman Kylän Pojat aihetta. Vieraana heillä oli DSpaz. Kannattaa kuunnella jos et ole vielä kuunnellut. Podcastissa käytiin läpi kysymyksiä joita DSpazille pystyi esittämään ennen jakson nauhoitusta ja ajattelin "varastaa" kysymykset ja vastata niihin myös itse omalta näkökantiltani.
Erikoisuudet vai taidot junnunostoilla?
Kyllä ne taidot ovat lähtökohta, mutta
sopivalle erikoisuudelle annetaan painoarvoa. Jos pelaajan taidot ovat täyttä
kuraa, niin ei siitä pelimiestä saa vaikka erikoisuus löytyisikin. Erikoisuudella
kuitenkin on painoarvoa, eli hieman heikompitaitoinen voi mennä
nokkimisjärjestyksessä ohi jos on hyvä erikoisuus. Mitään tarkkaa ohjenuoraa
minulla ei ole antaa, missä menee raja vaan kyllä nämä ovat tapauskohtaisia.
Kuinka tärkeitä pelaajien nimet ovat?
Kun joukkuetta olin perustamassa niin mietin, että perustanko
sen Suomeen vai Thaimaahan jossa myöskin vaikutan, niin päätös kohdistui Suomeen
juurikin sen takia että pelaajien nimet on helpompi muistaa. Thaimaassa tosin
olisi voinut päästä korkeimpaan sarjaan pelaamaan. Eli pelaajien nimillä oli merkitystä.
Pelaajien ikäjakauma: kultainen
sukupolvi vai pyritäänkö treenikierron eri vaiheissa nostamaan uusia pelaajia
eri pelipaikoille. Mistä sitten jatkokysymyksenä: tavoitellut pää- ja
aputaitojen tasot eri pelipaikoilla.
Kultainen sukupolvi on ollut oma
lähtökohta. Toki joukkue täydentyy vielä hyökkääjällä myöhemmin, mutta
lähempänä tuota kultaista sukupolvea ollaan. Katsotaan sitten kun pelaajat
ikääntyvät käsiin, miten sitten edetään.
Jatkokysymykseen, että vanhassa postauksessani Suunnitelma 2 olen tuota käynyt läpi. Tosin tuohon on tullut pientä viilausta matkan varrella ja Hattrickin oma treenisuunnitteluohjelma on ollut erinomainen apuväline. Puolustuslinjan olen käynyt uudelleen läpi Tuleva puolustuslinja postauksessa. Muiden pelipaikkojen läpikäynti jää vielä tulevaisuuteen.
Mikä siinä OKP-pelitavassa viehättää kun
mestis on kuitenkin vain utopiaa tuolla pelitavalla? Sivuhuomiona, viehättää se
minuakin ajatuksena.
Tehdä jotain erilaista. Sekä ykkösjoukkueeni
sekä Thaimaan joukkueeni ovat myös rakennusvaiheessa, mutta niillä on tarkoitus
kilpailla tosissaan ja yrittää kavuta mahdollisimman ylös. Tämä FC Latopoikien
projekti on jotain ihan muuta ja varsin virkistävää. Pelaajat tulevat tärkeiksi
ja niihin muodostuu erilainen suhde kun niitä ei niin vain korvatakaan. Myös
haaste on erilainen, niin kuin on toki tavoitekin.
1. Minkä taidon treenaamisesta joudut
luopumaan?
2. Oletko saanut sovittua sopimustreenejä?
1. Maalinteon tulen jättämään välistä.
2. Joukkueessa ei tule olemaan sopimustreenikkeitä vaan kentälle päästäkseen pitää
olla punasydän.
Miten junnujoukkueen nostot ja treenit
pyörivät? Skoutataanko pelaajia tietylle pelipaikalle, vai mennäänkö sen
mukaan, minkä paikan kavereita sattuu tulemaan?
Maalivahtia etsin niin että kykyjenetsijät
etsivät vain maalivahteja. Muut pelaajat etsittiin yleisesti. Hyökkääjä haetaan
jälleen nimenomaan sitä pelipaikkaa painottaen, kun muita ei joukkueeseen
tarvita akatemiasta.
Väittämä: OKP-joukkue on aidosti OKP
vain silloin kun jokainen pelaava pelaaja omistaa punasydämen. Jos siellä on
ostomaalivahti tai jotain sopimustreeneissä käyneitä niin se on jotain
hybridimallia, ei OKP-joukkue.
Minulle oli alusta alkaen selvää, että
FC Latopoikien rakentaminen perustuu vain punasydämisiin. Mutta jos
tarkastellaan mitä OKP tarkoittaa, niin sehän on siis Oman Kylän Pojat. Onhan
se sopimustreenikekin oman kylän poika. Eli siinä mielessä kyllä minusta
sopimustreenikkeet sopii OKP-projekteihin. Mutta ehkä se punasydämisyys pitäisi
erottaa tuosta OKP:tä sillä kyllähän nuo ovat loppupeleissä eri asioita. Jos
käyttää sopimustreenikkeitä niin saahan sitä kasattua ihan toisenlaisesti kilpailullisen
joukkueen, eikä tarvitse luopua oikeastaan mistään. Jos siis vain saa sovittua
noita sopimustreenejä. Mielestäni punasydämisyys on siis huomattavasti
haastavampi tapa pelata, sillä valintoja joutuu tekemään enemmän mistä luopua.
Siksipä siis oma joukkueeni on punasydänjoukkue.
Haluaisin kuulla pohdintaa puhtaasti
punasydämien varaan rakennetun joukkueen treeneistä. Kaikkeahan ei voi
treenata, joten jostain taidoista pitää tinkiä. Sen takia itselläni on käynyt
mielessä, olisikö fiksuinta karsia kokonaan puolustukset pois ja pelata täyttä
sundaa, tai vastaavasti jättää pelinrakennus nollaan ja rakentaa joukkue
pelkästään vastahyökkäysten varaan. Vai onko kuitenkin välimallin joukkue se
paras. Toki myös kaukot pitäisi käydä läpi tässä.
Puolustuksen treenaamisessa on se hyöty
että pystyy treenaamaan kymmentä pelaajaa kerralla. Mutta kyllähän Hattrickissa
pelejä paljon voitetaan keskikentän ja hyökkäyksen kautta. Jos haetaan
maksimaalista suorituskykyä niin kyllä se joukkue varmastikin pitäisi
keskikentän ja hyökkäyksen varaan rakentaa. Siihen en osaa vastata kuinka se
pitäisi tehdä ja kuinka korkealle puolusta tuolloin pitää arvostaa, sillä en
ole sitä pohtinut enempää. FC Latopojat halusin rakentaa puolustuksen varaan, kun toisilla joukkuella menen kuitenkin keskikenttä ensin. Tämä siis tuo minulle toisen tavan pelata tätä peliä.